RKI:n historia

Rauhankasvatuksen muoto ja tarve on vaihdellut eri vuosikymmeninä riippuen Suomen ja maailman tapahtumista, globaaleista poliittisista voimasuhteista ja kansainvälisen yhteisön painopisteistä. RKI on lähes 40-vuotisen olemassaolonsa aikana pyrkinyt vastaamaan tarpeeseen eri muodoissa.

RKI:n toiminta alkoi vuonna 1981 nimellä Yrjö Kallisen rauhanopiston kannatusyhdistys ry. 80-luvulla instituutin kaltaiselle toimijalle oli tilaus, sillä vuonna 1985 Suomen peruskoululakiin kirjattiin suositus rauhankasvatuksen sisällyttämisestä opetussuunnitelmaan ja YK julisti seuraavan vuoden kansainväliseksi rauhanvuodeksi.

RKI vastasi kysyntään kiertämällä luennoimassa kouluissa ja oppilaitoksissa, julkaisemalla tekstejä ja jakamalla tietoa rauhankasvatuksesta kouluille, kouluttamalla aikuiskasvattajia sekä järjestämällä vierailuja instituuttiin. Näiden lisäksi RKI:lla oli kehitysyhteistyöprojekteja Namibiassa ja Etelä-Afrikassa. Intituutin varhaisia vaikuttajia olivat muun muassa ministeri Tarja Halonen ja ensimmäinen Unescon rauhankasvatuspalkinnon (1981) saaja Helena Kekkonen, joka on ollut vaikuttamassa keskeisesti rauhankasvatuksen muotoon ja kehitykseen Suomessa.

90-luvulla rauhantyö sai uusia ulottuvuuksia globalisaatiokeskustelun myötä. Ympäristöongelmien vaikutus pakolaisuuteen ja sen aiheuttamat konfliktit, naisten oikeudet ja sukupuoliterveys kehittyvissä maissa nousivat keskeisiksi teemoiksi. Instituutti järjesti aiheesta seminaareja ja luentoja sekä tuotti materiaalia kasvattajille.

Taloudellisella taantumalla perusteltujen julkisen rahoituksen leikkausten vuoksi RKI toimi ajoittain pelkästään vapaaehtoisten toimijoiden voimin. Vuosikymmenen loppupuolella RKI toteutti laajan suvaitsevaisuusaiheisen kasvatusohjelman ja kokosi Suomeen kattavan asiantuntija- ja kouluttajaverkoston rauhankasvatuksen teemoista.

2000-lukua leimasivat terrorismi, sen vastainen sota ja maailman uudet voimapoliittiset suhteet, jotka ovat entisestään korostaneet rauhankasvatuksen merkitystä. Vuonna 2006 voimaan tulleisiin perusopetuksen opetussuunnitelmiin kirjattiin ihmisoikeuskasvatus, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Tämä lisäsi kysyntää konkreettisen tietotaidon ja opetusmenetelmien tarjoamiselle, johon RKI on vastannut muun muassa tuottamalla ihmisoikeus- ja rauhankasvatuksen käsikirjan ABC – ensiaskeleita rauhankasvatukseen sekä yhdessä Rauhanliiton kanssa luodulla Rauhankoululla (linkki rauhankouluun). Vuoteen 2008 saakka Instituutti hallinnoi kahta kehitysyhteistyöhanketta Somaliassa ja yhtä Nigeriassa.

2010-luvulla yhdeksi keskeiseksi toiminnoksi on vakiintunut Maailmankoulu (linkki maailmankouluun) -hanke, joka toimii siltana globaalikasvatusta tekevien järjestöjen ja koulujen välillä. Maailmankoulun toiminta on lähtöisin Oulusta ja Kasvattajat Rauhan Puolesta –järjestöltä ja RKI on hallinnoinut toimintaa vuodesta 2010 alkaen. Maailmankoulu on laajentunut lukuisille paikkakunnille.

Tämän lisäksi RKI on tuottanut oppimateriaaleja, työpajoja ja täydennyskoulutusta, ollut mukana kommentoimassa opetussuunnitelmia ja antanut pyynnöstä lausuntoja ja tukea oppikirjojen tekijöille. Uudet opetussuunnitelmat (POPS 2014) sisältävät laajasti rauhankasvatuksen teemoja ja RKI:n edistämää toiminnallista, monialaista ja osallistujalähtöistä oppimista.

RKI:n puheenjohtajina ovat toimineet Göran von Bornsdorff, Helena Kekkonen, Tarja Halonen, Vappu Taipale, Satu Hassi, Reijo E. Heinonen, Thomas Wallgren, Aarni Tuominen ja Antti Rajala.

 

 

Helena Kekkosella (1926-2014), joka toimi RKI:n pääsihteerinä vuosina 1986-1990, on ollut suuri vaikutus rauhankasvatuksen syntyyn ja kehitykseen Suomessa.

Helena oli koulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekniikan lisensiaatti. Hän kiinnostui ja sitoutui brasilialaisen Paulo Freiren sorrettujen pedagogiikan lähtökohtiin ja periaatteisiin 60-luvulta alkaen. Käytäntöön hän vei Freiren oppeja esimerkiksi työskentelemällä Sörkan vankilassa opettajana ja toimien koko elämänsä yhteiskunnan heikoimpien aseman parantamiseksi.

Vuonna 1974 Kekkosesta tuli Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) pääsihteeri, mistä hän siirtyi vuonna 1986 Rauhankasvatusinstituutin (RKI) pääsihteeriksi keskittyen rauhankasvatus- ja kehitysyhteistyöhön. Tätä toimintaa hän jatkoi aktiivisesti loppuelämänsä.

Kekkonen toimi kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen tehtävissä ja kehitysyhteistyön koordinaattorina, kirjoitti julkaisuja ja kiersi tapahtumissa, oppilaitoksissa ja järjestöissä puhumassa rauhan, kansainvälisyyden ja eettisen kasvatuksen aiheista. Kekkonen piti tärkeänä lasten ja nuorten kasvatusta kansainväliseen solidaarisuuteen ja kävi ahkerasti puhumassa suomalaisissa kouluissa. Monet tämän päivän järjestötoimijat ja kasvattajat ovat saaneet ensi kipinän rauhankasvatukseen ja maailmankansalaisuuteensa Helenan tapaamisesta koulussa, yliopistolla tai järjestötoiminnassa.


Voit lukea enemmän Helenan ainutlaatuisesta tarinasta suomalaisen rauhankasvatuksen tienraivaajana ja kansainvälisesti merkittävänä toimijana hänen omaelämänkerrastaan Rauhan siltaa rakentamassa.

Rauhan silta kantaa –kirja on Helenan ystävien kokoama muistokirja, jossa kerrotaan Helenan omasta työstä ja rauhankasvatuksesta Suomessa hänen kanssaan töitä tehneiden merkittävien suomalaisten ja kansainvälisten toimijoiden kertomana.

Molempia kirjoja voit tilata rauhankasvatusinstituutista hintaan 20 €/kpl ja yhteishintaan 30 € annukka.pesonen(a)rauhankasvatus.fi. Hinta sisältää postikulut Suomessa. Kirjojen tuotto käytetään lyhentämättömänä RKI:n toteuttamaan rauhankasvatustyöhön.

Toinen Linja 17, 3. kerros
00101 Helsinki
info@rauhankasvatus.fi

Rauha on rohkeutta

Ota meihin yhteyttä

Jos sinulla on kysyttävää järjestöstä tai toiminnastamme, niin voit lähettää sähköpostia täältä.

Not readable? Change text. captcha txt

Start typing and press Enter to search